keskiviikko 21. toukokuuta 2008

Arki

Juhlien jälkeen koittaa arki. Aina. Se tulee odottamatta, kuin jokatalvinen influenssa. Iskee kuin syksyn ensimmäinen lumisade ja sotkee liikenteen päiväkausiksi. "Runsas lumentulo yllätti autoilijat". Niinpä niin. Ihminen on menettänyt kyvyn lukea enteitä: Lehtien kellastuminen ja puista putoaminen tarkoittaa ilmojen kylmenemistä ja talven tuloa. Illan pimeneminen tarkoittaa että pian tulee yö ja sen jälkeen taas uusi aamu. Jokaisen suuren päivän takana seisoo pieni päivä joka odottaa pääsevänsä esiintymislavalle. Niin tänäänkin. 

Äiti herää ensimmäisenä, lapioi lautaselleen annoksen aamiaiskakkua. Isä ja Tytär nukkuvat yli yhdeksään; itse asiassa kello taitaa taas olla jo lähemmäs kymmenen ennen kuin Tyttö osoittaa heräämisen merkkejä. Harjaantunut Äidinkorva kuulee tuhinan oven läpi ja lähettää Äidin paikalle parahiksi Tyttären noustessa seisomaan vuoteessaan. Isäkin raottaa silmäkulmaansa valon virratessa käytävästä hämärään hiljaisuuteen. "Nyt ylös!" Komentaa Vaimoksi muuttuva Äiti. "Et kai sä meinaa jäädä nukkumaan?" No. Itse asiassa juuri se oli ollut Koti-isän pirullisen suunnitelman ydin. Salajuonen paljastuttua on noustava. Äidin mennessä tänään töihin vasta iltapäivällä Isä pääsee onneksi aamusuihkuun. Ah tätä autuutta! Mikä onnenhetki!

Tyttö jatkaa leikkejään siitä mihin eilen jäi. Uudet leikkiastiat löytyvät ensimmäisinä ja iloinen kilinä valtaa aurinkoisen olohuoneemme. Alas Koti-isän keittokirja ja vanhoillinen patriarkaalisuus, alas rasvaiset ruoat, öljyt ja raskaat mausteet! Täältä tulee Tytär ja nykypäivän viimeisimmät virtaukset! Kattilassa näyttää muhivan ainakin palikoita sekä muutama tutti. Ne onkin hyvä ryöpätä silloin tällöin.

Hetkeä myöhemmin Tyttö siirtyy palikkaleikin pariin. Nyt ratkaistaan tuleva työpaikka. Onko se Isän entinen osasto vaiko Äidin nykyinen? Tulos puhuu puolestaan. Tyttö on puolensa valinnut. Hän kääntää laatikon väärinpäin ja lappaa laatikkoon palikoiden lisäksi kattilansa ja tuttinsa. Kovin pitkään uusi johtoryhmän jäsen ei jaksa leikkiä. Eilinen rasitus painaa; krapula puskee pintaan. Tyttö oksentaa kattilaan ja kipuaa Äidin syliin.

Äidin lähdettyä töihin Tyttö nukahtaa vaunuihin. Koti-isä soittaa Isän ja Äidin vanhaan yhteiseen työpaikkaan ja paljastaa epähuomiossa luottamuksellisesti jotain salaista: Perheemme koko on taas kasvamassa. Uuden tulokkaan laskelmoitu esiinputkahtamisaika on lokakuun toisella viikolla. Muutaman minuutin kuluttua ensimmäiset onnittelusähköpostit kilahtavat Koti-isän koneelle... On pakko soittaa Äidille töihin ja kerrottava. Äidillä onkin tänään kehityskeskustelu esimiehensä kanssa. Siinäpä aihe onkin hyvä ottaa esille: "Kuten mieheni onkin jo kotoa tiedottanut, niin tarvitsisin muuten lisää palkkaa koska olen raskaana..." Äidin esimies on Koti-isänkin entinen esimies ja entinen kollega. Isä tietää, että kehityskeskustelut kyseessä olevan esimiehen kanssa voivat olla hyvin jännittäviä. Parhaimmillaan ne ovat kuin Gaudin arkkitehtuuria: Täynnä pieniä ihmeellisiä yksityiskohtia, erikoisia kaarisiltoja ja kirjavia posliininsirpaleita. Jotenkin niistä muodostuu hämmentäviä kokonaisuuksia joista saa parhaimman kuvan riittävän välimatkan päästä. Kuten kotoa.

Ei kommentteja: