Juttutarjous: Kevätretki Pohjois-Italiaan kolmen sukupolven & erityislapsen kanssa

Arvoisat lukijani,

Lähestyn teitä tiedustellakseni, josko teitä kiinnostaisi juttu kaksi viikkoa kestävästä kevätretkestä Pohjois-Italiaan? Olemme reissussa kolmen sukupolven voimin ja haluttaessa jutun fokusta voidaan suunnata myös matkailuun erityislapsen kanssa. Tukikohtamme on Venetsia, josta olemme vuokranneet Airbnb:n kautta majoituksen, mutta tarkoituksemme on myös liikkua ympäristössä.

 

Kuvituskuva. Kuva on oikeasti Sighnagista, Georgiasta.

Oman mausteensa matkaan tuo mummun ja papan sekä serkkujen mukanaolon lisäksi oikea erityislapsi, iloinen downinpoika, jolla on erittäin voimallinen karkailuvietti ja jonka elämää astma ahdistaa niin, että piilosta usein pihinä vain kuuluu. Miten reissu hänen kanssaan menee, siinä onkin kysymys. Joudutaanko turvautumaan sairaalaan, ja kuka sinne joutuu? Isäkö, taas?

Thaimaan rannoilla, lapsiperheen matkakertomus – kirjan saaman palautteen vuoksi olen tuuminut kirjoittaa lapsille tällä kertaa nimet. Miltä Teistä kuulostaisi, jos mukana seikkailisi 8-vuotias Hilppa, innokas lukija ja piirtäjä, seitsenvuotias August, räjähtävän nopea yleismiehen alku ja oikeudenmukaisuuden perikuva, viisivuotias Ruusu, Oikea Prinsessa & pumpuliunelmissa köllijä sekä 3-vuotias Armas, edellisten silmäterä?

Ennen matkaanlähtöä täytyy tietysti matkakassana toimiva hillopurkki saada täytettyä ja kysymyksen ydin onkin: mistä kaikesta voidaan vielä säästää? Voiko pakastimesta sammuttaa virran, ja nostaa ruoat jääkylmään porstuaan. Entä jos hiiret syövät kaiken? Voiko matonpesusta säästää rahaa heittämällä matto hankeen? Entä jos se unohtuu sinne viikoksi ja uutta lunta sataa sen päälle? Kannattaako kirjolohenperkeet ottaa marketista mukaan ja pakastaa ne, jotta ruusuille saadaan keväällä halpaa lannoitetta? Entäs jos perkeetkin unohtuvat, hautautuvat päiväysvanhojen makkaroiden, juustojen ja pakkauksesta vuotaneiden katkarapujen alle? Miltä äidistä tuntuu löytää tällainen paketti kahta vuotta myöhemmin? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia, niihin voidaan saada vain hajanaisia  hymähdyksiä tai murahduksia. Siksipä todellisia kysymyksiä ovatkin: lähteekö isä taas naapurin Pentille kukkia kastelemaan lentokenttätaksin raksuttaessa pihassa, vai onko hän juuri silloin erottelemassa viime syksynä maahan unohtuneita valkosipulinkynsiä toisistaan? Saako äiti jääkaapin pestyä, kuka hoitaa Hilpan Siria Lumipallo –hamsteria, oppiiko August uimaan ennen Venetsian vetisille kaduille astumista, viitsiikö Ruusu astua alas valtaistuimeltaan ja pakata tavaransa & ehtiikö Armas ne laukusta tyhjentää ennen kuin laukku saadaan suljettua?

Kuvituskuva. Kuvassa ei ole venetsialainen gondoli, vaan thaimaalainen pitkähäntä.

Lisäksi maininnan arvoista lienee, että Savukeitaan matkaoppaat: Georgia on valmistumassa ja sen arvioitu julkaisupäivä on 14.2.2016. Ko. kirjan olen kirjoittanut yhdessä toimittaja Ville Ropposen kanssa. Myös tätä kirjaa ostamalla voi tukea yllämainitun suunnitelman toteutumista.

Ystävällisin terveisin, yhteydenottojanne odottaen,

Kalle Niinikangas