Lapsille siirtyminen surrealismin epätodelliseen maailmaan on todellisempaa kuin mikään, mitä aikuinen voi edes kuvitella.
Koti-isänä koetan kannustaa Lapsia taiteen tekememiseen, luomiseen. Tyttö onkin innokas maalari, piirtäjä ja omakeksimien laulujen rallattelija. Pojalle piirtämistä ja maalaamista tärkeämpää on vielä tutkia, miltä mikäkin väri maistuu. Sävy sävyyn hän mutustelee vahavärejä, imeskelee vesiväriä pensselistä ja kaivelee harvoja hampaitaan puukynillä kun sellaisen käsiinsä saa. Puolueettoman arvion mukaan vahavärit väristä riippumatta ovat parhaita. Niitä Poika nakertaa heti kun vain tilaisuuden saa. Toki paperiinkin väri tarttuu, seiniinkin toisinaan.
Ruoallakin leikitään, nesteilläkin, enemmän kuin Isä oikein tahtoisi. Tiistaina Poika hihkuu innoissaan keittiössä: hän on kiivennyt tuolille, kaatanut pöydälle litran maitoa ja lilluttaa siinä teepussia. "Tiitä!" Poika huutaa ja imeskelee teepussia. Siitä ilmeisestikin liukenee vielä jotakin, paljonkin, niin vauhdikas Pojan iltapäivä on.
Tyttö taasen hörppää ruokapöydässä maitoa mukistaan ja löräyttää sen sitten leukaansa pitkin rinnuksilleen. "Ei se mitään," hän kommentoi toruttaessa, "laitetaan vaan sitten nää vaatteet koneeseen kun Äiti tulee." Uhmaa enemmän lause taitaa kuvata Tytön huonoa luottamusta Isänsä pesukoneen käyttötaitoihin. Mikäpä siinä. Isä huovuttikin juuri Äidin uudet hienot Ruskovillan mustat villahousut pesemällä ne valkopyykin seassa 90-asteessa ja tänään vuorossa oli 80-senttisen villabodyn kutistaminen noin 50-senttiseksi. Senttien mukana katoaa kokonaisia euroja, muistaa Äiti muistuttaa kotiin palattuaan.
Eräänä päivänä Äiti käy parturissa. Kotona olemisen villiinnyttämä Isä riehaantuu saatuaan Lapset nukkumaan ja alkaa poistaa laminaatteja. Kalustetusta huoneesta. Kolinan herättämä Tyttö seuraa myllerrystä kulmat kurtussa ja kertoo uusitukkaiselle Äidille ensimmäisenä: Isi on rikkonut lattian! No niinpä tekikin. Onneksi laminaatin alla oli aivan kelvollinen lautalalattia. Laminaattiadrenaliininen Isä riehantuu vielä sorkkimaan sorkkaraudallaan seinän lastulevyjäkin. Levy irtoaa soirona, aukeaa railona. Se on kuin portti jonka alta paljastuu hirttä mutta onneksi Äiti ei Isää vielä sellaiseen vedä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti