Muovinen maailma

On taas maanantai. Yöllä on ollut iso myrsky sanoo uninen Äiti kun lähden töihin. On märkää ja maa on pudonneiden lehtien peittämä.

Töissä napsautan koneen auki ja kahvin putoamaan. Juomaa odotellessa ehdin hieman lueskella uutisotsikoita. Melamiiniskandaali laajenee joka hetki. Muovilla jatketun maitojauheen ja sen jalostustuotteiden epäillään sairastuttaneen jo yli 50 000 lasta Kiinassa. Juttu on myös levinnyt jo kauas Kiinan ulkopuolelle: Aasiassa melamiinia on löydetty Nestlén suklaapatukoista ja Euroopassa ainakin kiinalaisista ravintoloista sekä koalakarkeista. Koalat ovatkin sikäli symbolisia, että pelkkää eukaliptuksen lehteä mussuttava koalahan käyttäytyy normaalistikin ikään kuin olisi kroonisen myrkytyksen uhri. Koko kohu on sinällänsä erikoinen. Se alkoi Pekingin olympialaisten aikaan ja niin siitä on alusta alkaen tiedotettu ja salailtu yhtä aikaa. Sairastuneiden luvun voi helposti yhä ainakin kolminkertaistaa, sen verran paljon on kiinalaisten lupa uskoa vetävän kotiinpäin. Itse melamiinin kiinalaisiin maitotuotteisiin on tuonut maassa toteutettava kapitalistinen sosialismi. Voittoa lisätäkseen meijerin omistajat ovat ensin lisänneet maitoonsa vettä. Tätä välttääkseen maidon ostajat taasen mittaavat maidon proteiinitason se kun luonnollisesti pienenee seoksen laimentuessa. Mutta melamiini, tuo monikäyttöinen orgaaninen emäs, näkyy testeissä proteiinina. Lapsissa se näkyy munuaiskivinä ja meijerin omistajan tileillä ainakin aiemmin yuáneina, nykyisin hallituksen väkenä oven takana. Wikipedian mukaan melamiini on orgaaninen emäs jota valmistetaan ureasta. Ja tässä tapauksessa se onkin ilmeisesti lähtöisin suoraan rahanahneiden kapitalistien päistä.

Iltalehden nettisivuilla puolestaan on pieni artikkeli ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista. Artikkeli on todellakin erittäin lyhyt ja otsikosta huolimatta siinä käsitellään lähinnä sitä, että lunta ei enää tulevaisuudessa tule olemaan. Talvista tulee entistä pimeämpiä ja ihmiset saavat vähemmän tarvitsemaansa valoa. Muistan edellisen lauantain, vierailumme Suomalaisessa Kirjakaupassa. Tyttö innostui nähtyään hienon karttapallon. Sen sininen kiilto sai aikaan spontaanin huudahduksen: "Nätti pallo!" Onhan se tosiaan sitäkin. Ja paljon enemmän kuin vain muovinen projektio omasta itsestään mutta karttapallotkin joudutaan sitten suunnittelemaan uusiksi kun napajäät katoavat.

Töiden jälkeen haen pikaisesti Tytön ja Äidin ja lähdemme auton ostoon. Olemme katsoneet mieleisemme netistä ja kävimme jo perjantaina häneen tutustumassa. Auto vaikutti hyvältä mutta halusimme sen puhdistettavan ennen lopullista ostopäätöstä. Edellinen omistaja kun oli ajanut sillä kovin vähän mutta tupakoinut  erittäin paljon. Olisiko se ollutkin auton asemesta tupakkakoppina jonkun kapakan takapihalla? Muistan ravintola Unskilan takaterassin Porin Mäntyluodosta vuodelta 1995. Se oli ruosteinen Hiace jonka sivuovi oli auki. Ilma on kaunis kuin silloinkin kun ajamme Haagojen halki kohti Pitäjänmäkeä. Eksymme syksyiseen Lassilaan mutta se ei haittaa. Pysähdymme sattumalta löytämäämme pankkiin tekemään pienen siirron. Pankkisalissa leijuu outo haju, minua koko päivän piinannut makea tuoksu. Viimein tunnistan sen: Sehän on kakka. Sitä lienee jäänyt vaatteisiini eilisen räjähdyksen yhteydessä.

Auto on putsattu. Teemme koeajon, katsomme konepellin alle ja tinkaamme. Moottori on iso musta muovilaatikko missä lukee Duratech. Saamme hinnan sovittua kymmenen prosenttia alkuperäistä hintapyyntöä alemmaksi. Paperit allekirjoitetaan mutta uusi auto saa odottaa liikkeessä vielä yön yli. En oikein tiedä miltä olo ostopäätöksen tuntui. Ei mitenkään erikoiselta? Jos jotain, niin ainakin meillä on huomisesta eteenpäin iso auto sillä ostamamme laite on oikea farmarimalli. 

Illalla kotona lueskelen hieman lisää uutisia netistä. Äiti tekee tofukastiketta, riisiä ja mustikkarahkaa. Luen, että Saksa on lähtenyt Irlannin ja Kreikan tielle ja antanut valtiona sadan prosentin takuun ihmisten pankkitalletuksille. Kataisen mukaan Suomessa ei sellaiseen ole tarvetta. Mitenkähän talletussuoja tosi kriisin tullen toimii, mietin. Ensin menee konkurssiin pankki ja sitten valtio? MTV3:n sivuille kerrotaan joka neljännen nisäkäslajin olevan sukupuuton partailla. Erään arvion mukaan tämä saattaa olla liian pieni arvio, oikea määrä kun olisi lähempänä kolmasosaa. Suurimmassa vaarassa ovat Aasian kädelliset. Afrikan elefantit sen sijaan ovat tehokkaiden suojelutoimien ansiosta palaamassa uhanalaisimmasta luokituksesta takaisin yhden pykälän verran .

Ruoan jälkeen kuuntelemme Tytön kanssa netistä Robotti Vipusen kovalevyä. Tyttö pitää erityisesti Vipusen vakava vesivahinko -laulusta. Musiikkituokion ja ruispuuron jälkeen Tyttö nukahtaa alle viidessä minuutissa. Palaan virtuaalimaailmaan. MTV3:n nettisivujen mukaan suurimmat Suomessa tänä vuonna sataneet rakeet ovat olleet biljardipallon kokoisia. Sellainen sattuu. Kiinassa puolestaan hallitus on määrännyt 5000 tarkastajaa meijereihin melamiinia etsimään. "Ihminen on epäonnistunut apina" kirjoitti runoilija Tapani Kinnunen. Niinpä. Ihminen on nisäkäs ja ihminen on kädellinen. Evoluutio on kehittänyt nisäkkäille munuaiset. Munuaisten tehtävä on suodattaa verestä kiinteitä vesiliukoisia aineita kuten ureaa. Ihminen tekee käsillään ureasta kiinteää, prosessoi sen melamiiniksi ja syöttää jälkeläisilleen. Melamiini jähmettyy munuaisiin eivätkä ne enää suodata. Vastasynnyttäneiden nisät vuotavat maitoa, ne suihkuttavat sitä kuin valaat selkäreistään sillä evoluution pakko kertoo heille että nisäkkään poikasen tulisi syödä nisää. Luomakunnan kruunuksi itsensä asettanut olio käyttäytyy kuin typerä keskiaikainen itsevaltias. Pidot paranevat raaka-aineiden vähetessä. Ihmiskunta on ansainnut itselleen Darwin-palkinnon geeniensä poistamisesta. Kyse on lajien säilymisestä jossa vain parhaimmat jäävät jäljelle. Ja ehkä muovinen karttapallo, kellumaan saastaiseen mereen.