Pühavaimu ja Arkinen Isä

Sanotaan, että raskas työ vaatii raskaat huvit. Mutta mitä vaatii raskas yö? Ja mitä vaatiikaan sarja raskaita öitä ja niitä seuraavia raskaita päiviä? Meidän tapauksessamme pientä ulkomaanmatkaa. Lähdemme sille lauantaina kun Äidin loma alkaa. Suuntamme on eteläinen naapurimaamme Viro. Koti-isälle se on kolmas Viron reissu kuukaudessa... Keskimmäisestä ei ole blogiin kirjoitettu sillä kuten Charles Schoultz asian Tenavissa aikanaan ilmaisi: Vain kiltit pitävät päiväkirjaa. Tuhmilla ei ole siihen aikaa. 

Teimme eilen nopean päätöksen lähteä viikonloppuna Baltiaan. Mukaan otamme auton ja ensisuuntamme on Hiidenmaa. Se on meille kaikille yhä kartoittamaton alue. Hiidenmaalta ajattelimme lauttailla Saarenmaalle josta sitten voi jatkaa taas mantereelle ja piipahtaa vaikka Tartossa ennen kotiin tuloa. Mutta nämä ovat vain suunnitelmia. Niillä on tapana muuttua kun me olemme kyseessä. Saattaa olla, että huomaammekin yht´äkkiä olevamme Gdanskissa tai matkalla Mustallemerelle.

Tyttö nukkui viime yön huonosti. Siitä johtuen myös Äiti nukkui huonosti. Isän unta ei häirinnyt mikään muu kuin vääjäämätön aamun tulo. Tänään se on kuitenkin valoisa: Aurinko paistaa; sadepilvet ovat liukuneet pois. Uusi kahvinkeitin tuprauttelee jo kahvintuoksua tiskipöydällä. Se röpöttää hieman äänekkäämmin kuin edeltäjänsä. Halvat hinnat, huonot tuotteet, sanoisi joku.

Aamiaisen jälkeen Tyttö leikkii hetken Noan arkilla. Hän laittaa puisia eläimiä pareittain eri paikkoihin: Jostain syystä sarvikuonot päätyvät useimmiten kukkapurkkiin ja elefantit sohvan alle. Kirahvit hän pystyttää haaruksista arkin reelinkiin. Ammattitaitoinen psykologi voisi tästä kertoa seikkaperäisiä asioita Tyttäreni luonteesta. Minä en. Mielestäni hän leikkii.

Pitkällisten huomioitkukohtausten ja moniaiden heittäytymisien jälkeen Tyttö nukahtaa. Nenä tukossa hän kuulostaa rikkinäiseltä traktorilta. Hän nukkuu vain viisitoista minuuttia, herää ladatessani kahvinkeitintä uudestaan. Nämä päivät: Tuntuu kuin jalkoihini  olisi sidottu räkää sylkevä paino joka vetää minua pinnan alle...

 Tytön nukkuessa riitelen sähköpostitse erään kiinteistövälittäjän kanssa: Mielestäni hän on ylimielinen ja panttaa kohteen tietoja. Hänen mielestään minä olen ylimielinen paskiainen joka luulee markkinoiden romahtaneen niin, että kaltaisensa pääsevät mellastamaan. Pyydämme toisiltamme anteeksi. Tämä väärinkäsityksemmehän alkoi siitä, kun...

Myöhemmin koetan tilata autoon osia. Se on hankalaa sillä meidän automme on ameriikkalainen ekohirviö. Muistan, että katsastuskin menee umpeen. Tiistaina. Ennen matkalta paluuta, siis. Mutta ilman uusia osia se tuskin läpäisee. Lienee silti pakko yrittää: Viime vuonna se läpäisi kun kerroin jo tilanneeni osat. Peruin tilauksen sittemmin. Ei ehkä olisi pitänyt.

 

Tyttären nukahtaessa uudestaan levottomaan, räkää vuotavaan uneen, varaan majoituksen lauantaiksi. Jäämme ensimmäiseksi yöksi Tallinnaan, majoitumme Pühavaimun kirkon majoitustiloihin. Se on aivan keskellä vanhaa kaupunkia, silti omassa rauhassaan. Yritän myös varailla majoitusta Hiidenmaalta. En onnistu. Ehkä siis emme menekään sinne... 

Tällä kertaa Tyttö tuntuu nukkuvan pidempään. Ehdin silmäillä hieman päivän lehtiä, paperisia ja netistä. MTV3:n nettiuutisotsikoista löytyy tänään seuraavaa: Helsinki harkitsee hillerin työllistämistä, Kuollut hevonen hämmentää Australian taidenäyttelyssä, Kyljysten terveysväitteet eivät tehoa kuluttajiin, Espanja myöntämässä ihmisoikeuden apinoille ja Austin Powersin Mini-Me teki seksivideon. Enempää en ehdi lukemaan sillä makuuhuoneesta kantautuu mahdoton ja sydäntäsärkevä tekoitku. Kyllä nyt on rankkaa. Rankkareita ja jäähyjä kalastellaan mutta tuomari on täysin jäävi. 

Myöhemmin alkaa sataa. Sitten tulee jo rakeitakin. Tyttö hakkaa innoissaan ikkunoita. Sitten jyrähtää ja pienet kädet kietoutuvat jalkaani... Yritän laittaa ruokaa mutta se on hankalaa. Teen paellaa siitä, mitä satun kaapeista löytämään. Siihen tulee:

Kaksi kiinlaista kynnetöntä valkosipulia kuullotettuna

Makea suippopaprika

Tavallinen paprika

Salaattijuustoa

Basmati-, villi- ja ruisriisipakettien pohjat

Unohdan maustaa paellan. Se on täysin suomettunutta; ei sitten mitään makua. On keksittävä jotain. Otan maustehyllystä lähimmän purkin. Chilijauhetta! Kaadan sitä reippaasti. Ruokaan tulee makua. Todellakin. Purkissa onkin kardemummaa! 

Illalla pitäisi päästä purkamaan Hondaa mutta menemmekin kirjastoon. Ostan Bruce Chatwinin kirjan poistomyynnistä sillä kerään Tammen keltaisen kirjaston kirjoja. Nyt minulla on taas yksi!

Loppuillan olen jotenkin omituisesti pahantuulinen. Se tarttuu. Tyttö heittelee Nooaa ja tämän vaimoa, Äiti viettää mykkäkoulua. Hiidenmaalta tulee postia kolmesta eri majatalosta: Tere! Jah. Meil on vaba huonne. Yksi henge maksa 300:- Perun varauksia ja siivoilen. Käyn kääntämässä tomaatintaimet talon suuntaan jotta tulevat raekuurot eivät niitä enää raiskaisi. Taimisäkit ovat täynnä elämää: Niissä luikertaa matoja ja toisen säkin alta loikkaa esiin pieni sammakko! Kaadan jalalleni kylmää vettä. Se tekee hyvää.